Vesi ja ilmankosteus

Vesiastia on tärkeä osa viljakäärmeterraarion sisustusta. Vesikupin on hyvä olla niin iso, että viljakäärme mahtuu sinne halutessaan kerälle. Vesikupiksi sopivat esimerkiksi raskastekoiset ja tasapohjaiset astiat, joiden alle käärme ei pääse kaivautumaan ja jotka on vaikea kaataa. Vesiastiaksi käy mainiosti myös koirille tarkoitetut muoviset ruokakupit, joiden alle muodustuu hyvä piilo käärmeelle. Erilaiset lemmikkieläimille tarkoitetut keraamiset juomakupit soveltuvat tarkoitukseen erinomaisesti, mutta myös isommista tavarataloista ostetut keraamiset vuoat käyvät mainiosti käärmeillekin ja ovat huokeampia hinnoiltaan.

Vesikuppi sijoitetaan aina terraarion viileään päähän, kauas lämpömatosta ja lampuista. Vesikuppia ei kuitenkaan välttämättä kannata laittaa terraarion nurkkiin, seinien lähettyville tai käärmeen kulkureittien varrelle, eli paikkoihin, joihin viljakäärmeet yleensä tekevät jätöksensä. Näin säästytään todennäköisemmin juoma-astian muuttumisesta käärmeen vessaksi.

Vaikka viljakäärme on kotoisin USAn kaakkoisosien kosteilta alueilta, riittää sille yleensä huoneen normaali ilmankosteus, joka on Suomessa 35–50 %. Ongelmia tulee kuitenkin nopeasti, jos ilmankosteus laskee alle 35 prosentin tai on pitkän aikaa yli 70 % ja ilmanvaihto on huono. Monesti kovat pakkaset laskevat huoneilmankosteutta, jolloin kosteus laskee myös terraarion sisällä. Yleisimpiä kuivan ilman aiheuttamia ongelmia ovat nahanluonnin epäonnistuminen ja nestehukka. Sisäilma on kuivimmillaan talvella, sillä asunnon ja terraarion lämmitys kuivattaa ilmaa, jolloin ilmankosteus voi laskea terraariossa hyvinkin alhaiseksi. Liian kostea ilma taas altistaa hengitystietulehduksille.

Kuivaa ilmaa vastaan voi taistella monella tapaa. Paras tapa on ostaa ilmankostutin, sillä se nostaa ilmankosteutta koko huoneessa ja helpottaa samalla myös omistajan oloa. Ilmankostutinta ei koskaan laiteta terraarion sisälle, vaan riittää, että se on samassa huoneessa viljakäärmeen kanssa. Jos ilmankostutin tuntuu tarpeettomalta tai liian kalliilta, voi terraariota sumuttaa kuivimpina aikoina kevyesti joka päivä, etenkin nahanluontien aikana. Viljakäärmeelle voi tuolloin myös tarjota kosteamman piilopaikan eli wetboksin, jonne se voi paeta kuivuutta.

Wetboksin saa tehtyä esimerkiksi irtokarkkilaatikosta, joita saa ilmaiseksi mm. kioskeilta ja kaupoista. Laatikon kanteen leikataan vähän käärmettä suurempi aukko ja itse laatikko täytetään puoleen väliin kostealla lannoittamattomalla turpeella. Turve ei saa olla märkää, eikä turpeesta saa valua vettä puristettaessa. Turpeen sekaan voi lisätä myös vermikuliittia sitomaan kosteutta.

Jos nostat ilmankosteutta keinotekoisesti sumuttamalla tai wetboksin avulla, kannattaa käärme tarkistaa tavallista useammin mahdollisten ihovaurioiden varalta. Liian märkä pohja voi altistaa käärmeen vakavalle suomutulehdukselle. Wetboksia ei myöskään kannata käyttää terraariossa jatkuvasti, sillä se voi altistaa käärmeen hengitystieinfektiolle boksin huonon ilmanvaihdon vuoksi.