Seuranta

Useimmille ihmisille tärkein syy eläimen hankkimiseen on päästä seuraamaan sen kehitystä ja käyttäytymistä. Päivittäinen seuranta on myös eläimen kannalta paras vaihtoehto, sillä silloin eläimen hoitaja pystyy puuttumaan nopeasti mahdollisiin ongelmatilanteisiin. Seuranta ei tarkoita, että itse käärmeeseen pitäisi koskea jokaisella kerralla eikä se ole suositeltavaakaan, vaan yleensä riittää terraarion silmämääräinen tarkistaminen päivittäin.

Eläimen seuraaminen on hyödyllistä myös siksi, sillä viljakäärme antaa monia vihjeitä käytöksellään. Esimerkiksi tavallista arempi käytös ja piilottelu ovat usein merkkejä lähestyvästä nahanluonnista. Vihjeitä voi saada myös ulkoisista merkeistä: nahanluonnin epäonnistuminen johtuu useimmiten liian kuivasta ilmasta. Eläimen oppii tuntemaan parhaiten seuraamalla sen luontaista käytöstä terraariossa, ei pitämällä sitä kädessä.

Toisaalta myös käsittelystä on hyötyä eläimen tarkkailemisessa. Nahanluonnin onnistuminen on helpointa tarkistaa silloin, kun käärme on sylissä. Samalla kertaa voi tarkistaa käärmeen selkä- ja vatsasuomut kaiken tavallisesta poikkeavan varalta. Myös käärmeen pituutta ja painoa voi tarkkailla, sillä etenkin painokäyrä voi osoittautua myöhemmin hyödylliseksi, jos ei muuten, niin kaverin käärmeeseen verrattaessa.

Terraarion kohdalla on tärkeintä katsoa, että vesi on puhdasta ja että lämpötilat ovat kohdallaan. Samalla kannattaa myös vilkaista, että kaikki on päällisin puolin kunnossa. Kaikkeen epänormaaliin tulisi puuttua heti, minkä lisäksi tärkeimmiltä tuntuvat asiat olisi hyvä kirjoittaa myös hoitopäiväkirjaan.

Hoitopäiväkirja
Koska vaihtolämpöisillä eläimillä monet asiat tapahtuvat omaan rauhalliseen tahtiinsa, voi kuukausien takaisten tapahtumien muistaminen olla hyödyllistä hoidon kannalta. Milloin käärme loi viimeksi nahkansa? Miten usein se luo nahkansa? Onnistuiko edellinen nahanluonti? Milloin käärme söi viimeksi? Söikö se viimeksi? Milloin se käyttäytyi viimeksi samalla tavalla? Usein ainoa tapa vastata hoidon kannalta oleellisiin kysymyksiin on kirjoittaa asiat ylös ja tarkistamalla ne myöhemmin hoitopäiväkirjasta.

Hoitopäiväkirjaan kannattaa merkitä kaikki hoidon kannalta keskeisimmät asiat sekä kaikki tavallista poikkeava. Keskeisimpiä asioita ovat esimerkiksi ruokinnat, nahanluonnit, erikoinen käytös ja käärmeen terveyteen liittyvät asiat. Usein on hyödyllistä kirjata ylös myös yksityiskohtia, kuten ruoan määrä tai nahanluonnin onnistuminen. Epänormaalien tapahtumien kohdalla kannattaa liittää tietoa myös ympäristöstä, sillä käärme voi oksentaa vaikkapa väärien lämpötilojen takia tai syötyään liian suuren hiiren. Jälkeenpäin voi olla hyödyllistä tietää, missä syy oli viimeksi, sillä usein kokemuksesta saatu tieto auttaa hoidon suunnittelussa.

Yksi hoitopäiväkirjan tehtävistä on seurata eläimen kehitystä ja kasvua. Siksi myös etenkin nuoreen käärmeen painoa on hyvä seurata vähintään muutaman kuukauden välein. Painon punnitseminen sujuu parhaiten digitaalisella vaa'alla, mutta myös tavallinen keittiövaaka käy, jos punnittava eläin ei ole kovin pieni. Paino kannattaa punnita ennen käärmeen syöttämistä, eli silloin kun sen vatsa on tyhjä. Jos eläimen paino laskee yli 10%, pitää asiaan puuttua. Käärmeen pituudella ei ole niin suurta merkitystä kuin painolla, mutta halutessaan sitäkin voi seurata mittaamalla eläimen paksun narun avulla. Mittaaminen aloitetaan käärmeen päästä ja jatketaan pieni matka kerrallaan, kunnes päästään häntään. Käärmeen pituuden saa sen jälkeen kätevästi narusta mittaamalla.


Käärme punnitaan ennen ruokailua.


Painokasvun seuraaminen on hyödyllistä etenkin nopeasti kasvavilla poikasilla, sillä kasvun hidastuminen tai pysähtyminen on merkki siitä, että on aika siirtyä seuraavaan ruokakokoon. Pienimmänkin poikasen pitäisi kasvaa muutaman gramman kuukaudessa, jos se vain saa riittävästi ruokaa. Kasvunopeus vain kiihtyy, kun käärme alkaa syömään pienintä karvallista hiirtä, sillä mitä kehittyneempää ruoka on, sitä paremmat ravintoarvot sillä myös on.